Babushka junassa matkalla itään

Babushka junassa matkalla itään
Babushka

tiistai 23. marraskuuta 2010

Lviv, Lvov, Lwow, Lemberg, Leopolis...


Monilla eri nimillä on kaupunkia historian saatossa kutsuttu, ja sen monipuolinen historia näkyy nimien moninaisuuden lisäksi myös arkkitehtuurissa, ilmapiirissä ja jopa hautausmailla.
Lvov on yksi turistin kannalta helpoimpia kohteita koko Ukrainassa. Syitä on monia.
Kaupunkiin on ensinnäkin helppo tulla sillä se sijaitsee lähellä Ukrainan länsirajaa joten välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä eri puolille Eurooppaa. Välimatkojen lisäksi myös yhteydet toimivat hyvin niin linja-autolla kuin junallakin. Esim. suomalaisen on helppo matkustaa Lvoviin bussilla Tallinnasta. Toki matka on ajallisesti pitkähkö joten hyvää lukemista kannattaa varata mukaan. Taukoja matkalla toki on joten eväitä voi ostaa lisää matkan edetessä. Lvoviin pääsee toki myös lentäen mutta tällöin koneenvaihto esim. Kiovassa tai Wienissä on välttämätön.
Koska Lvov on Ukrainankin mittakaavassa poikkeuksellinen kaupunki, se vetää turisteja puoleensa niin Ukrainasta kuin monista muistakin Euroopan maista. Pääasiassa toki Puolasta. Suurehko turistien määrä on aiheuttanut sen että monet matkailijan tarvitsemat palvelut ovat helposti saatavilla eikä paikallista kieltä osaamattomaankaan suhtauduta kuin ulkoavaruuden muukalaiseen kuten niin monissa muissa kaupungeissa. Paikallisten englanninkielentaitokin tuntuu olevan paremmalla tolalla kuin muualla Ukrainassa. Eräs nuori lvovilainen nainen väitti tämän johtuvan kaupungin koulujen korkeasta tasosta, mutta se lieni vain lvovilaisille tyypillistä yltiöpäistä kotiseuturakkautta.
Myös hintataso on Lvovissa pysynyt kohtuullisen alhaisena verrattuna esim. Kiovaan ja Krimin turistikohteisiin vaikka suuret matkailijamäärät usein aiheuttavat hintojen nousua. Kesällä 2010 maksoi puolen litran oluttuoppi vanhankaupungin “keskustorilla” Ploshsa Rynokilla huimat 70 senttiä. No, se oli poikkeuksellisen edullista mutta kuitenkin..
Lvovista kiinnostunut matkailija löytää kaupungista paljon tietoa netistä mm. sivuilta kuten www.inlviv.info ja www.inyourpocket.com (kannattaa avata PDF-versio josta löytyy enemmän tietoa). Itse suosittelen visiittiä Litshakivsken hautuumaalle joka on tunnelmaltaan hyvinkin erikoinen. Kaunis ja kammottava yhtä aikaa. Eri uskontokuntien edustajat kuten ortodoksit, katoliset ja juutalaiset lepäävät sikin sokin hyvässä sovussa. Myös useita ukrainalaisia merkkihenkilöitä on myös haudattu tänne. Sisäänpääsy nykyään museona toimivalle hautuumaalle 10 UAH (opiskelijat sisään halvemmalla). Toinen käymisen arvoinen paikka on tietysty kaupungin nimikko-olutta valmistava Lvivske-panimo osoitteessa Kleparivska 18. Panimon ohessa myös panimomuseo jossa myynnissä myös olutta ja "fanituotteita". Myös panimoravintola paikasta löytyy.
Edullista mutta hyvää ruokaa saa hauskasti sisustetussa Kryjivka-ravintolassa Ploshsa Rynokin kupeessa (os. pl. Rynok 14). Paikka on hieman hankala löytää sillä varsinaisia kylttejä ei ole ja ovikin on visusti kiinni. Oveen tulee kolkuttaa ja vartija tulee avaamaan oven ja lausuu sanat “Slava Ukraini” eli kunnia Ukrainalle. Tähän tulisi vastata “Herojam Slava”, eli kunnia sen sankareille. Kaikki tämä johtuu siitä, että Kryjivka mukailee teemaltaan UPA:n eli toisen maailmansodan aikaisen Ukrainan Vastarinta-armeijan pesäpaikkaa. Kyseinen armeija nauttii suurta arvostusta Lvovissa sekä koko Länsi-Ukrainassa kun taas idässä sitä pidetään vähintään kyseenalaisena natsijärjestönä joka murhasi turhaan myös siviilejä. Totuus lienee josskin noiden vaihtoehtojen välissä, ja UPA taisteli myös natseja vastaan.
Taistelut jatkuivat neuvostojoukkoja vastaan aina vuoteen 1949. Kryjivkan kotisivut täällä (ukrainaksi tietysti:)).
Majapaikkoina olen itse käyttänyt hostelleja joista voin suositella varsinkin Old Ukrainian Home Hostelia. Paikka on kalustettu kuin vanha ukrainalainen koti ja asuupa siellä kissakin. Ystävällinen palvelu ja hyvä sijainti. Henkilökunta auttaa myös esim. junalippujen ostossa. Toinen mukava paikka on Shevtshenko-hostel, joka on varsinkin sijainniltaan ja hinnoiltaan erinomainen. Molemmat hostellit varattavissa Hostelworld.comin kautta.

Näkymä Shevska-katua myöden Dominikaaniselle katedraalille

perjantai 19. marraskuuta 2010

Ukrainan luontokohteista / Svitjaz-järvi

Kovinkaan moni suomalainen ei miellä Ukrainaa maaksi jolla olisi paljon tarjottavaa luonnosta kiinnostuneelle matkailijalle. Luulo on väärä sillä monipuolisen luonnon omaava maa tarjoaa hyvin monipuolisen kirjon luontomatkailukohteita. Täytyy tosin myöntää etteivät paikallisetkaan näitä kohteita välttämättä laajemmin tunne, ainakaan oman Oblastinsa ja Krimin ulkopuolelta. Toki Karpaatit on noussut jonkilaiseksi vaellus- ja lasketteluturismin keskukseksi muttei sekään ole kansainvälisesti ainakaan vielä kovinkaan tunnettua aluetta.
Ajattelin siis esitellä joitakin erilaisia kohteita aina silloin tällöin ja tänään vuorossa Svitjaz-järvi aivan Ukrainan luoteiskulmassa, Puolan ja Valko-Venäjän rajojen tuntumassa. Automatkailijalle joka saapuu Ukrainaan Puolan kautta on Svitjazin ympäristö hyvä paikka ensimmäiselle pysähdykselle.
Itse järvi on Ukrainan laajin sekä myös syvin luonnollisesti muodostunut järvi, ja vaikka suomalaiset lienevät tottuneet järvimaisemiin kotimaassaan, tarjoavat Svitjazin kirkkaat ja puhtaat vedet ympäristöineen miellyttävän ja erikoisen paikan nauttia Ukrainan luonnosta.Vesi on moninpaikoin niin kirkasta että näkyvyys on hyvä pohjaan saakka. Vaikka järven keskisyvyys on vain 6,9m ja rannat jatkuvat pitkälle erittäin matalina on Svitjazin syvin kohta kuitenkin jopa 58,4m.
Svitjaz on itseasiassa vain yksi Shatskin kansallispuiston (Шацький національний парк) järvistä, vaikkakin suurin ja tunnetuin. Alueen keskus on siis pieni Shatskin kaupunki. Kansallispuiston antimista kiinnostunut matkailija löytää myös infokeskuksen joka sijaitsee Svitjazin kylässä hieman Shatskin lounaispuolella. Osoite on Ulitsa Zhovtneva 61. Avoinna: Ma-Pe 9-18. Viikonloput suljettu.
Kalastusta kannattaa myös Svitjazilla kokeilla sillä koko Volynian oblasti jossa siis Shatskin kansallispuisto sijaitsee on säilynyt verrattain hyvin neuvostoaikaiselta teollistumiselta ja on näinollen puhdasta kalastusaluetta päinvastoin kuin niin monet muut Ukrainan vesistöt. Onkeen voi tarttua mm. lahna, hauki, monni tai paikallisten suurena herkkuna pitämä ankerias.
Järvellä on myös kuulemma erikoinen kemiallinen koostumus, jota en tosin sen tarkemmin en tunne (ilmeisesti jodia ja glyseriiniä ainakin), mutta järvellä sanotaan olevan parantavia vaikutuksia. Toisen maailmansodan aikana vakavia palovammoja saanet pilotit ja tankkikuskit saapuivat järveen kylpemään ja parantelemaan ihoaan. Iho pehmenee veden vaikutuksesta ja tulee miellyttävän tuntuiseksi.
Shatskin kansallispuistosta löytyy myös muuta puuhaa kuin järvessä pulikointi sillä alueella on lukuisia virkistysmahdollisuuksia kuten vaellusreittejä (kannattaa välttää eksymistä, varsinkin yli Valko-Venäjän rajan), terveyskylpylöitä sekä erilaisia lasten- sekä urheiluleirejä. Iltaisin on toki ihan tunnelmallista vain grillata shashlikia ja siemailla horilkaa samalla kauniita maisemia ihaillen.
Vaikka Shatskiin on toki ehdommomasti helpointa tulla autolla, pääsee sinne myös julkisilla kulkuneuvoilla. Jos tulee Puolasta ja on saapunut Ukrainaan Jagodinin rajanylityspaikalta joka on Shatskiin/Svitjaziin tullessa suositeltavinta, on käännyttävä noin kuusitoista kilometriä rajanylityksen jälkeen pohjoiseen lähellä Ljubomlin kaupunkia (jonne tienviitat ohjaavat). Julkisilla tultaessa voi valita joko Kiova-Lvov tai Kiova-Kovel junan ja jatkaa matkaa Kovelin keskusbussiasemalta linja-autolla Svitjaziin.
Majoituksena voi käyttää vaikka omaa telttaa mutta myös kotimajoitusta sekä guesthouseja on alueella tarjolla. Esim. Shatski Ozera Guest House, Puh: +380 3355 95121. Nettisivua ei valitettavasti ole (ainakaan löytynyt). Hinnat liikkuvat 20:n dollarin kieppeillä per yö per huone.
Koska alue on vielä turismin suhteen lastenkengissä ei majoitukselle kannata asettaa suuria vaatimuksia. Toisaalta asia on myös koettava positiivisena sillä varsinkaan Euroopasta tuskin löytyy enää montakaan näin perusturistireiteiltä sivussa olevaa paikkaa. Se on ehdottomasti yksi Svitjaz-järven ja koko Shatskin kansallispuiston suurimpia vetovoimatekijöitä ja osa viehätystä.
Svitjazin nettisivuilta löytyy lisätietoja esim. majoituksesta ja hinnoista, tosin vain venäjäksi. Shatskin (Шацьк) kotisivut ukrainaksi täällä.
Laitetaan tähän vielä linkki Volynian bussiaikatauluihin. Paikasta kiinnostuneet voivat lähetellä mailia niin auttelen sitten tarvittaessa tietojen selvittelemisessä mahdollisuuksien mukaan.

Järvimaisemia

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Internetkahvilan etsintää Dzerzhinskissä

Koska minulla ei ole ollut internetyhteyttä majapaikassani Dzerzhinskissä olen pannut ilolla merkille uusien internetkahviloiden ilmestymisen kaupungille.
Palataan tuohon nettijuttuun vielä mutta kerron hieman kaupungista ensin.
Dzerzhinsk on siis noin 40 tuhannen ihmisen pikkukaupunki Donetskin oblastissa Itä-Ukrainassa. Kaupungin pääelinkeino on ollut ja lienee vieläkin hiilikaivostoiminta kuten niin monessa muussakin kaupungissa Donbassin alueella. Tämä n.70 km Donetskista pohjoiseen oleva paikka muistuttaa ulkonäöltään enemmän suurta kylää kuin kaupunkia. Suomessahan samankokoinen paikkakunta on jo kohtuusuureksi luokiteltava. Ensimmäinen supermarket-tyylinen kauppa liukuhihnakassoineen ilmestyi vasta viitisen vuotta sitten eikä niitä tänä päivänäkään ole kuin kaksi. Suurin osa elintarvikkaupoista on neuvostotyylisiä eli hymytön babushka seisoo tiskin takana ja häneltä pitää pyytää jokainen tuote.
Siksi olinkin yllättynyt että kaupunkiin olikin avattu jopa neljä internetklubia. Useimmiten klubit Ukrainassa ovat tosin täynnä jotain counterstrikea tms. pelaavia varhaisteinejä ja netin käyttäjät ovat vähemmistössä.  Eräänä päivänä minun sitten piti alkaa varailemaan bussilippuja Suomeen ja siihen tarvitsin nettiä. Puhelimen kautta pystyi avaamaan yhteyden kämpillä olevaan koneeseen mutta jostain syystä Eurolinesin ja Ecolinesin sivut eivät tästä vaihtoehdosta tykänneet. No, eihän se mitään, olihan kylillä inetklubeja..
Astelin ensimmäiseen klubiin mutta jo oven avattuani huomasin paikan olevan jokseenkin hyödytön tarkoitusperiäni ajatellen. Tietokoneiden sijasta tilan täyttivät pokeri- ja muut kolikkoautomaatit sekä baaritiski. Seuraavassa paikassa oli jopa neljä tietskaria mutta ne eivät kuulemma toimineet. Tässä vaiheessa aloin muistella uudehkoa lakia joka oli kieltänyt varsinaisten peliluolien pidon Ukrainassa varsinaisia kasinoita lukuunottamatta. Lain yksityiskohtia en tunne mutta arvasin heti mistä on kysymys. Maan tapojen mukaan lait on tehty kierrettäviksi ja tästä syystä kolikkopeliluolat on muutettu virallisesti internetklubeiksi. Kävin vielä varmuuden vuoksi yhdessä klubissa jossa tytöt neuvoivat minua kokeilemaan Postista. No, olin aiemmin käynyt Dzerzhinskin postissa ja tiesin että sieltä ei varmasti löydy edes laskukonetta, saati tietokonetta joten minun oli suunnattava Donetskiin asti saadakseni liput tilattua.. No, sellaista sattuu välillä/usein Ukrainassa eikä siitä kannata stressata.
Dzerzhinskin keskustaa sateen jälkeen.
Matkailijalle tuskin tulee vastaavia ongelmia isoissa kaupungeissa liikkuessa mutta jos pikkupaikkakunnalla näkee internetklubin ei sen varaan kannata juurikaan laskea. Isoissa kaupungeissa on paljon internetkahviloita sekä useimmat hostellit tarjoavat ilmaista nettiä. Joten esim. omaa kannettavaa tuskin kannattaa raahata mukaan.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Eräs tapa auttaa

Ukrainassa on suuri määrä kurjissa oloissa asuvia orpolapsia joilla useilla on lisäksi vielä jokin vakava sairaus.
Jos sinulla on halua ja mahdollisuuksia auttaa, Life 2 orphans auttaa välittämään avun perille. Järjestön sivuilla paljon lisätietoa aiheesta.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Ravintolasuosituksista

Monet ovat kyselleet minulta suosituteltavia ravintoloita, lähinnä Kiovassa. Koska en ole mitään kattavaa ravintolakierrosta Kiovassa koskaan tehnyt en sen enempää mitään tiettyjä ravintoloita lähde suosittelemaan. Laitan tähän joitakin linkkejä joista pitäisi löytyä tietoja monenlaisista ravintoloista.
Yleisesti voin toki suositella ukrainalaiseen ruokaan erikoistuneiden raflojen lisäksi kaukasialaiseen (eli Georgia, Armenia ja Azerbaidzhan) sekä keskiaasialaiseen (esim. Uzbekistan) keittiöön erikoistuneita ruokapaikkoja. Sellaisia kun ei juuri suomesta löydy.
Ensimmäinen linkki johtaa Mirovaja karta-nimisen firman sivuille joilta läytyy lukuisia kyseisen lafkan omistamia ravintoloita niin Kiovasta kuin ympäri Ukrainaa. Sivut myös englanniksi. Mirovaja kartan ravintoloista georgialaista ruokaa edustaa Mimino ja keskiaasialaista Shafran.
Samanlainen, lukuisia ravintoloita omistava firma on Kozyrna karta. Myös nämä sivut saatavilla englanniksi.
Toki lienee parempi syödä pienissä, yksityisomistuksessa olevissa ravintoloissa kuin suurten firmojen mestoissa mutta sellaiset on vain löydettävä itse ja mikäs sen mukavampaa kuin kokea aitoa löytämisen riemua...
Livemusaa löytyy Docker pubista joka on Kiovan pohjoislaidalla sijaitseva rock'n'roll-henkinen mesta, jossa bändi soittaa ja asiakkaat tanssivat
pöydillä. Palvelu on ystävällistä ja flirttailu yleistä (siis asiakkaiden kesken). Pubista saa toki ukrainalaiseen tapaan ruokaakin, mutta varsinkin edulliset koktailit houkuttelevat taittamaan pitkän metromatkan Dockeriin.
Paikan osoite on Bogatirska 25, ja lähin metroasema Geroev Dnepro. Kartan avulla löytää kyllä perille, ja koska pubi on auki aina, siis todella aina, on siellä aikaa levähtää ennen poislähtöä.
Saman omistajan toinen rafla, nimittäin Art-pub Docker's ABC on helpommin saavutettavissa. Osoite on Hreshsatik 15/4. Jälkimmäinen muuttuu yöllä yökerhoksi. Molempien pubien menut, bändit yms. tiedot voit tsekata englanniksi täältä.
Pienellä budjetilla matkaavat voivat löytää edullista vatsantäytettä mm. erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaavasta Pizza Celentanosta, Kartopljana Hatasta tai Puzata Hatasta. Kaikkia löytää lähes kaikista isoimmista kaupungeista. Ukrainalaisesta Фест-фудista eli fast foodista on tarkoitus kirjoitella tarkemmin joskus tulevaisuudessa joten palailen noihin edellämainittuihinkin tarkemmin silloin.

perjantai 10. syyskuuta 2010

Lisää infoa junailusta Ukrainassa

No niin. Paneudun tuohon junamatkustamiseen vielä toistamiseen sillä joitakin seikkoja jäi vielä mainitsematta. Toki tarpeen tullen aiheeseen voi palata myöhemmin uudestaankin jos tarvetta ilmenee.
Eräs mielenkiintoinen systeemi ukrainalaisella rautatieasemalla on infopiste. Ei siksi etteikö niitä olisi muuallakin maailmassa vaan siksi että kysymykset ovat maksullisia. Kun siis haluat tiedustella esim. lipun hintaa tai aikataulua, tulee sinun lampsia luukulle jossa lukee joko Довiдко (ukrainaksi) tai Справочная (venäjäksi). Joskus luukku on merkitty logolla i. Infoluukulla on harvoin jonoa kuten lippuluukuilla. Lipunmyyjiltä on sitten turha yrittää mitään informaatiota saada. He vain tympeästi käskevät menemään infokioskille.
Toinen hyödyllinen palvelu juna-asemilla on Камера схову/Камера хранерия (ukr./ven.) eli matkatavarasäilytys. Sinne voi huoletta jättää laukut säilytykseen siksi aikaa kun kiertelee kaupungilla tms. ennen junan lähtöä. Säilytyksen hinta toki vaihtelee asemittain ja nousee ajan myötä mutta edullista se on joka tapauksessa. Jättäessäsi laukut säilytykseen saat kuitin jota vastaan laukut voi haluttaessa noutaa. Säilytys maksetaan etukäteen sen mukaan kuinka kauaksi aikaa laukut haluaa säilöön jättää. Ainoa asia jonka kanssa tulee olla tarkkana ovat säilön aukioloajat. Usein säilö suljetaan keskellä päivää joksikin aikaa. Muistaakseni esim. Donetskissa 13-14. On ikävä yllätys jos säilö on kiinni eikä laukkuja saa kun juna on lähdössä.
Ukrainalaiset junathan ovat harvoin myöhässä, kiitos sen että ne ovat niin hitaita. Jos nouset kyytiin junaan jostain muualta kuin ensimmäiseltä asemalta, on syytä olla laiturilla ajoissa. Tämä pätee eritoten pienillä paikkakunnilla joissa juna pysähtyy vain minuutiksi tai kahdeksi. Ukrainalaisilla on mielenkiintoinen tapa rynniä sisään ja ulos kuin henki olisi kyseessä. Sisäänmennessä tämän vielä ymmärtää sillä silloin saa varattua parhaat paikat matkatavaroille mutta on hupaisaa katsoa sitä kaaosta joka syntyy jo hyvissä ajoin ennen kuin juna on määränpäässä. Ihmiset tunkevat eteiseen aivan kuin juna olisi tulessa.
Joissain lähteissä mainitaan että lakanat junissa olisivat maksullisia mutta tämä ei pidä paikkaansa (enää). Lakanat ja pyyhe kuuluvat lipun hintaan. Ne tulee itse palauttaa konduktöörin koppiin matkan lopulla. Kuitenkin mielellään hyvissä ajoin. Ei vähiten tuon ruuhkan vuoksi.
Hyttiluokat junissa ovat siis jo mainitut Плацкарт (platskart) eli kolmas luokka jossa on avoimet, ilman ovia olevat makuusopet ja sänkyjä myös käytävän suuntaisesti (itse olen aina matkannut platskartissa), Купе (kupe) eli toinen luokka jossa on ovelliset hytit ja lukulamput sekä СВ (SV) eli ykkösluokka jossa on hyttiä kohti vain kaksi sänkyä. Kaikissa junissa ei ole ensimmäisen luokan vaunuja.
Jos junalippujen ostaminen ominpäin ahdistaa voi apua pyytää majapaikastaan. Useat hotellit sekä hostellit voivat hankkia junalipun pyydettäessä tai ainakin kirjoittaa lapun lipunmyyjää varten. Esim. Lvovissa voi suositella ainakin Old Ukrainian Home Hostelia jossa on erinomaisen ystävällinen palvelu. Useissa suurissa kaupungeissa on myös lipunmyyntitoimisto joka on usein keskustassa. Koska juna-asemat ovat usein melko kaukana keskustasta on tällainen toimisto helpompi paikka ostaa liput kuin mennä asemalle. Usein toimistoissa on myös vähemmän jonoa.

perjantai 27. elokuuta 2010

Junamatkustamisesta

Junalippujen hinnat ja ostaminen ovat askarruttaneet monia joten kertoilen seuraavassa hieman asiasta.
Ukrainan sisäisiä junalippuja ei voi ostaa Suomesta käsin vaan vasta paikanpäällä Ukrainassa. Myöskään venäläisiin juniin eivät suomalaiset matkatoimistot myy halvimpia, eli platskart-lippuja.
Useimmilla rautatieasemilla on erikseen kassat kyseisenä päivänä lähteville sekä myöhemmin lähteville junille. Jos kielitaito ei riitä lipun ostamiseen, voi aivan hyvin kirjoittaa määränpään nimen (mielellään kyrillisin kirjaimin), päivämäärän, kellonajan ja halutun luokan nimen lappuselle (esim. плацкарт tai купе) ja ojentaa sen lipunmyyjälle. Useimmiten lipunmyyjät ovat iäkkäänpuoleisia täti-ihmisiä joten heidän on turha olettaa puhuvan englantia. Venäjää he toki ymmärtävät mutta patrioottisessa Länsi-Ukrainassa saattavat kieltäytyä sitä puhumasta. Tätä tosin harvemmin turisteille tapahtuu.
Hintoja voi tarkastella Ukrainan rautateiden kotisivuilta www.uz.gov.ua. Valitettavasti sivuilta ilmenee vain Kiovan kautta kulkevien junien hinnat. Arvioita on kuitenkin sivujen avulla helppo tehdä. Sivut ovat ukrainaksi ja venäjäksi. Suora linkki hintasivuille (venäjänkielellä) täältä.
Kesällä 2010 juna Donetskista Lvoviin, eli lähes maan päästä toiseen maksoi noin 120 UAH eli silloisella kurssilla n. 12 euroa. Ja vaikka kaikki muu tuntuukin Ukrainassa kallistuvan, pysyvät junaliput sentään kohtuullisissa hinnoissa.. :)
Eritasoisista lipuista suosittelen ehdottomasti platskart- eli halvinta luokkaa. Ei ainoastaan edullisen hintansa vuoksi vaan myös siksi että siellä pääsee kokemaan aitoa paikallista elämänmenoa parhaimmillaan. Usein platskartissa syntyy kiehtovia keskusteluja vaikkei edes yhteistä kieltä juurikaan olisi. Kannattaa varata jotakin purtavaa (piirakoita asemalta, voileipiä tms.) ja vaikka pari pulloa olutta mukaan sekä itselle että matkaseuralle. Ukrainalaiseen vieraanvaraisuuteen kuuluu tarjota omia eväitä tuntemattomillekin kanssamatkustajille. Junaan nousee myös matkan varrella kaupustelijoita jotka myyvät mm. olutta, piirakoita tai jäätelöä. Ai niin. Tupakointi on ukrainalaisissa junissa tätänykyä kielletty joten sauhuilla täytyy käväistä junan pysähtyessä.

Terve vaan!

Olen saanut sen verran paljon kysymyksiä Ukrainasta kiinnostuneilta matkailijoilta sähköpostiini että helpottaakseni omaa urakkaani päätin aloittaa blogin jossa kerron vastauksia yleisimpiin kysymyksiin sekä kirjoittelen muutenkin mitä mieleen juolahtaa. Toki asiaan liittyen. Koska olen melko laiska kirjoittamaan, en voi luvata että tekstiä aina tulisi kovin usein mutta eihän sitä koskaan tiedä..
Ja toki mahdollisia Ukraina-aiheisia kysymyksiä saa minulle edelleen lähetellä blogista huolimatta.